Onnistumisia Köpin kanssa

Kesäterveisin

Aika kuluu huomaamatta.. Ei ole oikein ollut inspiraatiota kirjoitella mitään. Eipä tässä nyt sen erikoisempia ole tapahtunutkaan. Uusi perheenjäsen - Dreeveri Kolkon Diana (alias Riesa) - on vienyt aikaa ja voimia :) Mukava pikku öntiäinen se on, nyt kun on jokseenkin elämä tasaantunut uomiinsa. 

Töitä tehdään samaan malliin kuin ennenkin, koiria käytetään lenkillä kelien mukaan, kovin kuumalla ei kehtaa juoksuttaa. Köpi ja Kuura on vähän paisuneet.. Tarvii ruoan määrää vähän kahtoa tarkemmin :) Eemos on jo luopunut talviturkistaan, sen kanssa on käyty muutaman kerran näyttelyssä - niin ja näin - menestyksellä.. Ruuti on toiminut suht hyvin noutoeläimenä, vedessä puljaa ihan onnessaan :)

Tämä kesä meneekin taas uutta penikkaa kouliessa, Riesasta pitäisi tulla kettuajuri - saas nährä, kuin meidän käy. Pidemmittä puheitta muutama uusi kuva populasta. Uutta kirjoitusta sitten kohan jaksaa taas :)

Elämä jatkuu..

Pitkä aika siitä, kun viimeksi kirjoitin kuulumisia. Nyt ollaan jo helmikuussa 2015. Aika kulkee nopeaan. Kesä oli ja meni, laikalapsen kanssa ongelmia selvitellessä ja isompien koirien kanssa fillaroidessa. Syksyn paimennuskausi oli suhteessa helppo, verrattuna aiempiin vuosiin. Köpi täytti lokakuussa 4 vuota, Ruska ja Kuura heti perään 2 vuotta. Muutama päivä syntymäpäivän jälkeen paimennuslenkillä Ruska otti ilmeisesti ketun tai rusakon eteensä, ja joutui moottoritiellä auton töytäisemäksi.. Mitään ei ollut tehtävissä, eläinlääkäri joutui antamaan viimeisen piikin. Suru oli aivan valtava, on vieläkin. Ruska oli valloittava persoona, vaikka siinäkin omat ketkut puolensa aiheuttivat aika usein harmia ja ärsyyntymistä. Ikävä Ruska-poikaa on suuri. Ja Ruska pysyy aina muistoissani, iloisena juttukaverina, aktiivisena työntekijänä, hyvänä ystävänä.

Mutta kai sen elämän pitäisi jotenkin jatkua. Köpin kanssa edistyttiin pienpetojen suhteen, muutama supi saatiin ja mäyrä! Ensi kautta odotellessa: nyt kun tiedän miten tuo koira toimii, niin mukava lähteä sen kanssa hommiin! Kuuran kanssa on keskitytty oikeastaan pääasiassa fasaaneihin, mehtäkanoja ei sen kanssa taaskaan tavattu tänä syksynä. Jospa ensisyksynä saataisi joku terri tahi mehto haukkuun.. Rattusjahtia tietennii otetaan aina välillä, pari päivää takaperin saatiin Köpin ja Kuuran kanssa 7 rottaa pois kuleksimasta - hyvä homma! Vielä niitä kyllä jäi.. 

Ruskan paikalle kolmanneksi paimentajaksi olen nyt koulimassa "spanidor" Ruutia. Se on nyt puolivuotias, ihan hyvin jo fasaaneita pöllyttää, noutokin sujuu jotenkin, kohan ei vaan kerkiä syömään raatoja ennen kun tuo :) Katsotaan nyt, mitä Ruudin kanssa elämä tuo tullessaan. Hyvin se on ainakin tähän sekalaiseen sakkiin sopeutunut. 

Kuvia sitten myöhemmin, ja laikalapsen päivitystä Eemoksen omassa blogissa..