Pitkä aika siitä, kun viimeksi kirjoitin kuulumisia. Nyt ollaan jo helmikuussa 2015. Aika kulkee nopeaan. Kesä oli ja meni, laikalapsen kanssa ongelmia selvitellessä ja isompien koirien kanssa fillaroidessa. Syksyn paimennuskausi oli suhteessa helppo, verrattuna aiempiin vuosiin. Köpi täytti lokakuussa 4 vuota, Ruska ja Kuura heti perään 2 vuotta. Muutama päivä syntymäpäivän jälkeen paimennuslenkillä Ruska otti ilmeisesti ketun tai rusakon eteensä, ja joutui moottoritiellä auton töytäisemäksi.. Mitään ei ollut tehtävissä, eläinlääkäri joutui antamaan viimeisen piikin. Suru oli aivan valtava, on vieläkin. Ruska oli valloittava persoona, vaikka siinäkin omat ketkut puolensa aiheuttivat aika usein harmia ja ärsyyntymistä. Ikävä Ruska-poikaa on suuri. Ja Ruska pysyy aina muistoissani, iloisena juttukaverina, aktiivisena työntekijänä, hyvänä ystävänä.
Mutta kai sen elämän pitäisi jotenkin jatkua. Köpin kanssa edistyttiin pienpetojen suhteen, muutama supi saatiin ja mäyrä! Ensi kautta odotellessa: nyt kun tiedän miten tuo koira toimii, niin mukava lähteä sen kanssa hommiin! Kuuran kanssa on keskitytty oikeastaan pääasiassa fasaaneihin, mehtäkanoja ei sen kanssa taaskaan tavattu tänä syksynä. Jospa ensisyksynä saataisi joku terri tahi mehto haukkuun.. Rattusjahtia tietennii otetaan aina välillä, pari päivää takaperin saatiin Köpin ja Kuuran kanssa 7 rottaa pois kuleksimasta - hyvä homma! Vielä niitä kyllä jäi..
Ruskan paikalle kolmanneksi paimentajaksi olen nyt koulimassa "spanidor" Ruutia. Se on nyt puolivuotias, ihan hyvin jo fasaaneita pöllyttää, noutokin sujuu jotenkin, kohan ei vaan kerkiä syömään raatoja ennen kun tuo :) Katsotaan nyt, mitä Ruudin kanssa elämä tuo tullessaan. Hyvin se on ainakin tähän sekalaiseen sakkiin sopeutunut.
Kuvia sitten myöhemmin, ja laikalapsen päivitystä Eemoksen omassa blogissa..
