Reeniä, reeniä..

Taas on viikko vierähtänyt. Näyttää siltä, että nyt kersojen kasvu on hieman pysähtynyt. Kävin kyllä toissapäivänä ostamassa niille isomman häkin (109cm) kun edellisessä nukkuivat jo osaksi päällekkäin.. Nyt on tilaa :)

kuva on näköjään kapea (?) joten vääristää jonkin verran

  Ruskan kanssa on ongelmia luoksetulossa. Sitä on nyt koitettu harjoitella monin eri tavoin - komentamalla ja houkuttelemalla ja vaikka miten siltä väliltä. Kuuran kanssa ei niin olekaan ongelmia, se yleensä tulee ihan suht nätisti. Nyt päätinkin sitten, että lenkit tehdään jatkossa erikseen, jotta voidaan rauhassa reenata eri asioita.

Tilasin Noutajan metsästyskoulutus - kirjan: joka vikuttaa muuten aikas hyvältä. Ajattelin poimia siitä pääkohtia ja soveltaa Köpin - ja miksei pentujenkin koulutukseen. Se siinä tosiaan vaan, että kun näissä on kuitenkin se pystykorva niin vahvana, niin ei ehken aivan samalla tyylillä voi vaatia joitain asioita, kuin noutajilta. Näitä kun ei tosiaan välttämättä kiinnosta - ainakaan kovin kauaa.

Kuitenkin, pentujen kanssa on aloitettu hihnareenit.Olen tällä hetkellä makupala-automaatti! Kakspiippunen juttu, mutta kun tuntuu toimivan näillä (Köpihän ei pentunakaan ottanut makupaloja), niin olen nyt käyttänyt. Se siinä vaan, että kun tietäisi tarkalleen, missä vaiheessa ne voi/kannattaa jättää pois? Eli kun tarhasta lähdetään, on panta ja hihna päällä. Siinä kuljetaan sitten nätisti noin 50m, jonka jälkeen otan hihnan pois. Saavat tutkia rauhassa paikkoja ja siinä samassa otetaan luoksetuloharjoitteita. Kävellään jonkun matkaa, välillä molemmat tulevat ilman hihnaa jo seuraamaan viereen (makupalan perässä - en tosin aina anna niitä, vaan pelkästään kehun ahkerasti), joka on siis tavoitteena jatkossa. Että hihnaa ei tarvittaisi lainkaan. Mutta niin siin, tien päässä kun käännymme ympäri, otan pennun taas hihnaan. Menemme sen 50m ja taas vapautan. Lopussa sama homma. Viimeiset 50-100m ollaan hihnassa, ja kun pihaan tullaan, otan pannan kokonaan pois.

Ihan hyvin ovat alkaneet tottua hihnaan. Kuurassa on samaa kuin Köpissä, että sitä ei välttämättä niin paljon makupalat kiinnosta, mutta sitä sitten kehutaan ahkerasti. Ruska taas seisoisi varmaan päällään makupalasta (jotka ovat siis niiden omia kuivaruokaraksuja). Ruska vaan inhoaa pantaa yli kaiken :) Se pysähtelee useasti ja kierii maassa ja usein jää makaamaan jälkeen, kun inhottaa niin paljon :D

Asiasta kolmanteen, nyt vaihdoin kersoille ruoankin. Tai siis hetken aikaa syötän päällekkäin J&V pentu - ruokaa ja J&V Junior - ruokaa. Jostain täytyisi kohtapuoliin saada taas lihaa - eli joku heppa vaikka paistiksi. Siitä saa hyvin koirille lihaa ja luita pitkäksi aikaa. Että jos joku tietää (ei kovin lääkitty) huonokuntoisen/vanhan hepan, niin täällä päin oltaisi kiinnostuneita! Ei se polle mitään ongelmajätettä ole, kun mitä mainiointa ravintoa - sekä ihmiselle että varsinkn koiralle. Elämän kiertokulku, muistakaa se :)

Jees. No Köpin kanssa sitten ruvetaan pikkuhiljaa reenimään noutojuttuja ja ihan nostattamaan peruskuntoa, kunhan pyöräilykelit tulisi. Noutoja meidän tosiaan täytyy harjoitella ja tottelevaisuutta - tuossa fasujahdissa huomasin, että Köpi taitaa tällä hetkellä olla oman itsensä pomo. Täytyy ottaa siltä luulot pois. Tässä laiskan kevään aikana on minulla ote lipsunut tosissaan, mikä on todella huono juttu. Nyt täytyisi saada uutta puhtia ja pistää asiat taas järjestykseen.

Viikko 11 onkin minulla talvilomaa, joten menen koko viikoksi Jaalaan, äitin ruokia syömään :) Köpi ja kersat luonnollisesti tulevat mukaan.

Mutta siitä sitten myöhemmin lisää. Nyt ei muuta kun viikonloppuja!